Toinen ilta...

Jokainen askel eteen

tuntuu kahdelta taaksepäin.

Ja kaiken aikaa vesi huuhtoo jälkiä hiekasta.

Kadotan tieni, löydänkö sitä enää?

Risteykset nimettömät

eivät puhu

eivät kerro.

Kompassi on varmasti rikki.

Se osoittaa vain sinuun.

Enää 996 palaa jäljellä!

Olen nyt aivan koukussa taas pitkän tauon jälkeen palapeleihin. Ja jotta mikään ei olisi liian helppoa, ovat palapelini gootti-aiheisia eli 1000:sta palasta 900 on tumman eri sävyjä... Mutta ne kuvat on vaan ihania :) Olen myös ehtinyt lukea yllättävän paljon viikon aikana ja oli ihanaa löytää uusi tuttavuus: Kerstin Gierin Rubiininpuna. Ensimmäinen osa trilogiaa Rakkaus ei katso aikaa ja historiaa rakastavana ihmisenä jäin heti kiinni aikamatkailusta kertovaan kirjaan.

Ensimmäinen ilta...

Olen valkoinen,

mutta sinä aloitat pelin

jälleen kerran.

Eikö voittaja ole jo selvillä?

Shakki ja matti.

Onnittelut.

Kaadoit minut jälleen.

Minne se vuosi katosi?

Ja niin aika rientää...

Kyllä, viime päivityksestä on aikaa... mutta nyt uuden innostuksen uusista tuttavuuksista saatuani yritän bloginpitoa uudelleen, vielä kerran... :)