Kymmenes ilta...

On vesi kärsivällinen

vuosisadat se kiveä rannalla

hioo ja hyväilee

kuin rakastaan

ja vain aika kuluu hiljaa.
Enkö ole jo kaiken
saanut
ja menettänyt.
Enkö ole tarpeeksi kärsinyt.

Saisinpa minäkin levon

rakkaani sylissä,
tuonen aaltojen helmassa.